perjantai 4. huhtikuuta 2008

Tulipas voimaton olo..

Ennen lahtoa sita kuvitteli jotenkin nakevansa taalla enimmakseen ankeutta. Sita ei kuitenkaan juuri oo ollut havaittavissa taalla Betskussa tai Beit JalanBeit Sahourin alueilla. Mita nyt niita aika surkeita beduiinikylia matkalla Jerikoon.

Tanaan kuitenkin iski ahdistus. Aamulla saatiin yliopiston johtaja Brother Neililta kattava tutustumiskierros campuksen rakennuksiin ja historiaan. Sen jalkeen paatin lahtea Eeron kanssa kaymaan Aidassa, joka on siis pakolaisleiri 10 minuutin kavelyn paassa yliopistolta. Tassa tapauksessa se tarkoittaa huonosti rakennuttua, suunniteltua, ahdasta betonikolossia, jossa haisee pahalle. Eero kuitenkin lohdutti toteamalla, etta Intiassa on paljon pahempia paikkoja - siella ei ole betonia vaan pelkkaa aaltopeltia..

Eika se oikeastaan ollut se asuntojen laatu, joka ahdisti. Ja kylla mun nokka sen hajunkin kesti. Tuli vaan surullinen olo kun katsoi niita lapsia: saako ne ruokaa, vetta, kaykohan ne koulussa vai onko niilla edes koulua? Tallaset ajatukset alko pyoriin mielessa.. Vaikka oli kuuma paiva heitettiin Eeron kanssa pitkahihaiset paidat ylle, koska silla alueella ei olla ihan yhta suvaitsevaisia kuin Betskun keskustassa. Hyvin kaikki meni kuiteskin.

Mieli oli jo vahan maassa ja sitten kun paastiin Al Rowwadin taidekeskukseen, jossa Eero ja Leena opettaa ja sitten Eero naytti edellisen projektin tekeman videon. Video kertoo Betlehemilaisten elamasta muurin varjossa, mita tapahtuu jokainen aamu muurilla, kun palestiinalaiset koittaa menna toihin Jerusalemiin. Haluan etta kaikki jotka luette tan tekstin, meette tan jalkeen http://www.youtube.com/watch?v=d1FaWE1SIZk tan linkin kautta kattomaan kyseisen patkan. Jos linkki ei toimi, hakekaa youtubesta hakusanalla Bethlehem checkpoint, 4am. Ihmisia kohdellaan kuin karjaa! JA ymmaran kylla etta kumpikaan puoli ei ole kiistassa viaton, mutta oikeesti, kylla Berliinin muuri on jo nahty. Ja luulisi, etta juutalaiset ei haluaisi kellekaan samaa kuin mita itse kokivat vuosikymmenia sitten, mutta... Vaikka mikas ihme se on, eihan ihmiset ikina opi. En minakaan.

Noh, vaikkakin ahdisti, niin kaikki taakin oli erittain opettavaista. Mutta oli paivassa hyviakin puolia: Ibbe vei mut moskeijaan. Kaytiin vaihteeksi taas erittain antoisa keskustelu, talla kertaa uskonnoista. Nyt vasta alan ymmartamaan, kuinka paljon tan alueen konflikteissa on kyse uskonnosta. Kaikki liittyy siihen. Pyhat paikat on samoja ja niita omitaan puolelta toiselle ja samalla syntyy pahoja kiistoja. Kaytiin lapi kaikkien kolmen uskonnon, islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon kasitteita. Ibbe kertoi myos paljon koraanista ja sen sisallosta mulle, seka yleisesti islamista ja esimerkiksi ruokoushetkista ja opasti miten moskeijassa pitaa kayttaya. Itse moskeija oli varsin koruton paikka verrattuna esimerkiksi aamulla nakemaani katoliseen pyhattoon.. Nain myos itse ruokouksen, ja kuuntelin vieressa kun paikalliset harjoittelivat koraanin lukua.

En lahde purkamaan kokemusta kauhean tarkkaan, mutta antoisa se oli. Oli hienoa olla lasna paikassa, joka varmaan lansimaissa nahdaan automaattisesti osana pahuuden akselia. Ikaan kuin pahantekijoiden asemapaikkoina. Ei siella mitaan pelattavaa ollut. Ibbe myos korjasi muutamia lansimaisen median valittamia epakohtia koraanin sisallosta ja sen tulkinnasta. Tasapuolisuuden vuoksi nyt pitaa kylla aika pian menna juutalaisten alueelle, ja kuunnella sen puolen nakokulmaa, jotta ei jaa yksipuoliseksi ajatukset..

Reissumme saldon voi kuitenkin tiivistaa hyvin Ibben antamalla esimerkilla: Juutalaisten mielesta Abraham ja Jeesus olivat profeettoja, meille Jeesus on jumalan poika, islamissa Abraham ja Jeesus olivat profeettoja, Mohammed puolestaan Jumalan aani. Kaikkien kolmen uskonnon pyhissa kirjoissa ihminen polveutuu kuitenkin Aatamista ja Eevasta. Jos siis unohdetaan profeetat ja jumalan pojat, olemme kaikki veljia ja siskoja. Miksi siis tappelemme?

M.

Ps. Hotellinomistajalla oli todellakin palatsi. Puutarhassa omia oliviipuita ja mita lie. Etuovelta nakee jordaniaan asti yli kukkuloiden . Tuloerot kunniaan taallakin..

Ei kommentteja: